Lukijan, kirjakauppiaan ja kustantajan blogi

Ostosten maksaminen pankki- ja luottokorteilla yleistyy huimaa vauhtia. Esimerkiksi paperikauppamme asiakkaista n. 40 prosenttia maksaa ostoksensa kortilla. Vuosi sitten luku oli noin kolmannes. Kortti on kätevä maksuväline, sillä se on aina tasaraha. Korttimaksussa ei tarvita seteleiden aitouden tunnistusta, eikä vaihtorahan ja kassan laskentaa. Kortti on siis nopea ja täsmällinen maksutapa - mutta vain asiakkaan kannalta. Kaupalle korttimaksu on kallis ja hidas, etenkin jos asiakas maksaa luottokortilla, Visa Electronilla tai upouudella Debit-kortilla.

Perinteisellä pankkikortilla tehty maksu tulee normaalisti kaupan tilille seuraavana aamuna, kun muut korttimaksut tilittyvät vasta viikon päästä. Tämä viikon maksuviive johtuu Luottokunnan, pankkien ja kaupan järjestöjen keskinäisestä sopimuksesta. Tekniikka ei ole este nopeammalle aikataululle, vaan vanha sopimus.

Luottokunnan kannaltahan tilanne on hyvä. Tileillään seisovan kauppiaiden omaisuuden se voi vaikka käyttää kasvamassa korkoa jossain sopivassa kohteessa - siis korkoa Luottokunnalle, ei kauppiaille.

Asiakkaalle koko asialla ei ole merkitystä, sillä raha lähtee tililtä joko samantien tai hetkellisen kateverauksen jälkeen, ellei kortti ole maksuaikakortti, jolloin asiakas saa laskun ostoksistaan.

Korttimaksu on kaupan tiskillä tapahtuva tilisiirto. Viikon maksuviiveen ymmärtäisin hyvin, jos maksu tulisi toiselta puolelta maailmaa, mutta Suomen sisäisessä maksuliikenteessä viikon hidastelua en ymmärrä. En tänä aikana, jolloin kaikki on tässä ja nyt, on-line 24/7.

Kesällä korttimaksujen ja erityisesti luottokorttimaksujen määrä kasvaa selvästi - eli hitaan rahan määrä kasvaa. Samaan aikaan kuitenkin kauppiaiden menot kasvavat. Lomakausi lisää palkkamenoja lomarahojen ja kesäsijaisten ansiosta. Lisäksi on paljon kauppoja, joille kesä ei ole parasta myyntiaikaa.

Korttimaksujen yleistyessä kauppa joutuu investoimaan maksupäätteisiin. Vanha maksupääte on uusittava käyttämään sirukortteja ja jotta maksutapahtuma olisi sujuva, laajakaista on ainoa vaihtoehto. Elisakin uudisti kesäkuussa palveluaan hinnoittelemalla maksupäätteen käytön perinteisessä lankalinjassa kannattamattomaksi laajakaistaan verrattuna. Kaupan on siis maksettava siitä, että se pystyy vastaanottamaan kasvavan määrän hidasta rahaa. Rahan kokonaismäärä kaupan kassassa ei välttämättä kasva, mutta hitaan rahan suhteellinen osuus kasvaa koko ajan. Meillä sen osuus on jo yli kolmannes korttimaksuista.

Keväällä ehdotin mm. Erikoiskauppojen Liitolle ja Suomen Yrittäjille, että ne aloittaisivat neuvottelut Luottokunnan korttimaksujen käsittelyajan lyhentämiseksi. Sain paljon ystävällistä myötätuntoa (kiitos siitä) ja tiedon, että vuonna 2012 maksuaika lyhenee maksupalveludirektiivin ansiosta 1+1 päivään. Neljä vuotta on mielestäni kuitenkin liian pitkä aika näin tärkeässä asiassa. En keksi mitään syytä, miksi kaupan pitäisi odottaa omia rahojaan useita päiviä vielä neljä vuotta. Suomi on olevinaan teknologian edelläkävijä myös maksuliikenneasioissa, joten nyt olisi hyvä tilaisuus osoittaa tämä todeksi. Kauppiaiden ja yrittäjäjärjestöjen on valpastuttava tässä asiassa. Pankkien voisi kuvittelevan myös olevan kiinnostuneita siitä, että kauppa saa rahansa nykyistä nopeammin käyttöönsä. Onhan kyse kaupan maksuvalmiudesta.

Mediaa olen yrittänyt aktivoida tekemään asiasta juttua, mutta toistaiseksi jutunaihe ei ole kelvannut. Ehkä kaupan alaa ei tunneta riittävästi tai sen ongelmia ei pidetä “oikeina ongelmina”, joille kannattaisi uhrata palstatilaa.

Tämä artikkeli kirjoitettiin Perjantaina, Heinäkuun 11. 2008 klo 18:06 ja se on luokassa Kauppa, Raha. Voit seurata vastauksia RSS 2.0 virtana. Voit jättää kommentin, tai viitata artikkeliin omasta blogistasi.